torstai 14. huhtikuuta 2011

Kiitos käynnistä rakkaat ystävät! Osa 4 Paula, Antti ja Senja

Voi miten paljon riemua tuo pieni lapsi tullessaan!

Kauan odotetut vieraat saapuivat maaliskuun alussa Al Ainiin. Senja oli pärjännyt lentokoneessa yölennon ihan hyvin ja matka Dubain kentältä tänne sujui turvallisesti vaarin ostamassa turvaistuimessa. Mikä oli ollessa. Ensimmäiset päivät kuluivat paikkaan totutellessa ja uimisen jaloa taitoa opetellessa. Tosin vasta-alkajakin osaa pärskiä ja riehua vedessä ihan kunnolla. Ruokapuolikaan ei tuottanut ongelmia kun tarjolla oli kotoista kaurapuuroa ja uudenmakuista mutta selvästi vauvojen makubarometrin läpäisevää arabialaista leipää.



Perheen laatuaikaa.


Ihanaa!













Löytyyhän sitä toki pienellekin ihmiselle paljon puuhaa täällä aavikon keskellä. Pitää ruokkia kamelit, testata keinut, käydä katsomassa onko Jabel Hafeet vuori paikoillaan, syöttää nuo aikuiset ja viihdyttää mummoa. Ei ihme, että välillä vähän väsyttää.

Hyvät vauhdit!
Vuori suuri, Senja pieni.
Nälkäinen kaveri.
Mummo, kato miuta!


Väsyttää
Uskomattoman paljon sitä ennättää lyhyessä ajassa. Eläintarhassa oli niin paljon nähtävää. Eläimet olivat pääsääntöisesti kuitenkin Senjan kanssa samaa mieltä häkkielämän virikkeellisyydestä - väsyttävää.

Vaaleanpunainen on tyttöjen väri, eikö!
Lokoisaa oloa!

Varjossa on paras paikka päiväunille.
Kirahvit olivat hereillä, mutta turhan kaukana.
  
 












Kävelyharjoituksia ei saa unohtaa hetkeksikään.
Ruoka maistuu hyvältä erityisesti ulkona.









Eräänä päivänä mummo vaatimalla vaati, että lähdetään piknikille. Mummo on tietysti nyt jo tottunut kuumiin aaltoihin - ööö - eikun kuumin päiviin, mutta kaikki muut eivät välttämättä nauttineet kuumasta Green Mubazzarah piknik-reissusta. Hyvää ruokaa kuitenkin laitettiin.


Haukka lentää, kiitää, kaataa...

Tuollahan se haukka itse asiassa lentääkin. Haukka on UAE:n kansallislintu.
 







Pitihän sitä sitten käydä vielä pääkaupungissa ja Marina Mallissa ihmettelemässä  edessä avautuvaa Arabian lahtea ja sitä suurta moskeijaa. Moskeijassa oli itse asiassa aika ihanan viileää ja kerrankin riittävän suuri matto konttausleikkihin.

Ollaan aika korkealla.
Naisen asema tässä maassa pohdituttaa.




Kulttuurit kohtaavat! Se onkin koko mummon työkomennuksen perusidea.
Senja kasvaa niin toisenlaiseen maailmaan ja toisenlaiseen kulttuurien vuorovaikutukseen kuin mummo koskaan aikanaan. Toivotan hänelle hyvää matkaa.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Kiitos käynnistä rakkaat ystävät! Osa 3. Santakalliot

Koti tuntuu kodilta vasta kun siellä on lapsia. Santakalliot pyrähtivät kolmen lapsensa kanssa meille hiihtoloman viettoon. Oli varmasti erilainen hiihtoloma kuin muilla koulukavereilla. Alpi oli vuokrannut hienon tila-auton Dubain kentältä ja hän tottui todella nopeasti maan liikennetavoille. Lujaa ja vauhdilla, erityisesti round-aboutteihin, liikennesääntöjä vältellen ja tilanteen mukaan ajaen!

Päivät täyttyivät lapsille sopivasta ohjelmasta. Kaikissa ostoskeskuksissa on Fun Park lapsille. Niistä löytyy monenlaisia laitteita, keilaratoja, mäenlaskurinteitä, isossa muovipallossa kellumista veden päällä jne. Onhan kaupungissa ihan oikea ulkoilmahuvipuistokin Hili Fun Park ja sielläkin piti tietysti käydä, samoin eläintarhassa.

Pääsimmehän me naisetkin (Laura, Kati ja minä) toki viettämään omaa äiti-tytär-kummitäti laatuaikaamme Al Bawadi Malliin. Ilta sujui maukkaan intialaisen illallisen ja kauppakiertelyn merkeissä. Lopuksi ihanat leivoskahvit kantakahvilassani Nerossa.

Kaikkein riemurikkain elämys koko perheelle (ennen Dubain Aqua Worldia) oli varmasti aavikkosafari, jolloin kaikki pääsivät hurjalle dyyniajelulle, kameliratsastukselle ja arabialaiselle illalliselle.


Loman alku vaikuttaa lupaavalta

Oliko tämä se tila-auto?

Laura osaa ohjata ihan itse

Kati ja Markus veden varassa



Eläimet odottavat
Melkein kuin viidakossa














Elämän voi ottaa tosi rennosti


Pojat odottavat haukkanäytöstä

Kiitos käynnistä rakkaat ystävät! Osa 2. Satu ja Jari

Hiihtolomakylään tulivat sitten rakas kollega Satu Jarinsa kanssa. Jari hyppäsi lentokoneeseen vain päivän varoitusajalla Anne-raukan sijaan. Anne sairastui keuhkoputketulehdukseen juuri ennen lomaa, harmi.

Nuoren parin loma sujui hienosti. Jorman kiidätti heitä paikasta toiseen jo tottuneena paikallisoppaana. Liekö sitten myötätunnosta Annea kohtaan, mutta itsekin sairastuin juuri samaan aikaan pahaan flunssaan ja yskään. Asiantunteva lääkäri määräsi viisi päivää lepoa, mutta vain yhden päivän sairaslomaa sillä seurauksella, että työpäivän jälkeen en jaksanut juuri muuta kuin nukkua. Onneksi vieraat olivat omatoimisia ja kaikki meni hyvin. Jari taisi tiskata useimmin. Altaalla viihtyy aina ja vuorelta on hulppeat näkymät. Satukin halusi käydä koulussa ihmettelemässä ja laspet olivat innoissaan.

Pitäähän ne kamelit syöttää päivittäin


Ja täytyyhän ihmisenkin välillä vähän syödä

Takana Jabel Hafeetin korkein huippu noin 1350 m

Lomatunnelmissa

Opettaja opettaa

Änä, änä! (Minä. minä!) huutoja













Aavikkosafari oli jälleen kerran mahtava kokemus. Samalla lennolla oli tullut muitakin suomalaisia vieraita, joten heistä koottiin hyvä seurue samaan jeeppiin. Satu ja Jari molemmat halusivat myös ratsastaa kamelilla ja kokeilla paikallisia asuja. Jari uskaltautui jopa paikalliseen parturiin, missä hänet ajeltiin arabialaisen miehen malliin.


Hiekka pöllyää!
Mistä tämä lähtee käyntiin?











Ammattilainen asialla


Lähtöpäivänä








Kiitos käynnistä rakkaat ystävät! Osa 1. Anna ja Hemmo, Ihanat naiset

Talven aikana meillä on ollut ilo isännöidä monia rakkaita vieraita. On ollut kerrassaan mahtavaa saada kokea heidän kanssaan unohtumattomia hetkiä. Niitä on sitten hauska myöhemmin muistella, kunhan tämä urakka on ohi.

Tammikuussa Anna ja Hemmo viettivät meillä pari viikkoa ja siihen mahtui monenmoista: allaselämää, shoppailua, hyviä ruokahetkiä, Annan vierailu koululla avustamassa, viikonloppuretki Omaniin Muscatin kaupunkiin, Dubai ja paljon muuta. Nuoret ihastuivat Muscatiin niin kovin, että jäivät sinne vielä reppureissaamaan pariksi päiväksi. Heillä oli oikein onnistunut veneretki Omanin lahdelle. He onnistuivat näkemään delfiiniejä, snorklaamaan jättikilpikonnien kanssa ja jopa bongaamaan valaita. Omanin lahden valaat ovat oma geneettinen lajinsa ja niitä on jäljellä enää noin sata yksilöä.

Kaverukset
Muscatin soukin ihmemaailmassa




Nestettä pitää aina muistaa nauttia
Dubain yö on ihmeellinen


Dubain Mallin valtavassa akvaariossa on haitakin

Ihanat naiset tulivat kylään Abu Dhabin kautta ja täyttivät talon iloisella meiningillä.Viisi naista aamupuuhissa on hauskaa seurattavaa. Onneksi meillä on kolme kylpyhuonetta, kaikki olivat käytössä. Jorma esitteli Maijaleenalle, Oilille, Marjaanalle, Marja-Leenalle ja Helenalle ylpeänä uutta kotikaupunkiamme. Nähtävyyksiä ja ostoskeskuksia riittää. Naiset kävivät myös koulussa ja pääsivät heti auttamaan ekaluokkaa käsityöaskartelussa. Koristelimme nimittäin koulua tärkeää vierailua varten. Samalla viikolla kouluumme kävivät tutustumassa His Highness prinssi Hassan ja Suomen opetusministeri Henna Virkkunen seurueineen. Ihanat naiset saivat istua myös kenraaliharjoituksen yleisönä.

Marjaana Starbucksin kahvilassa
Maijaleena tarkkana


Oili ottaa rennosti














Helena ja Marja-Leena nauttivat uusista mauista

Arabialainen illallinen


Tuulinen päivä Jabel Hafeet vuorella


lauantai 12. helmikuuta 2011

Paikallisia huveja

Lopultakin viikonloppu, jolle ei ollut etukäteen mitään suunnitelmia. Siispä laittauduimme heti pyhäaamuna (= perjantaina) aamutuimaan ennen kukonlaulua (= moskeijan aamulaulua) tien päälle ja kohti Al Ainin ravirataa katsomaan kameliraveja.

Kamelit pitää
lämmitellä kuten
Formula 1 kisoissa
renkaat ikään.

Säärikungiattaret


Hurja lähtö!
 Vasta perillä tajusimme, että onneksi olimme ajoittaneet tulomme oikeaan aikaan, sillä juuri saavuttuamme tapahtui upeiden ravureiden lähtö ja radan vierellä seisseet isot maasturit ampaisvat myös matkaan ja kiihdyttivät kamelien vauhtiin ilmeisesti voidakseen autosta ohjata kauko-ohjaimella kamelin selässä istuvaa robottia, joka piiskaa eläimen kylkiä yhä kovemman vauhdin toivossa. Hetkeä myöhemmin olisimme jääneet auttamattomasti kaikkien alle! Nykyään ajajina käytetään kauko-ohjattavia robotteja, mutta aikaisemmin kamelin selässä istui pakistanilaisia pikkulapsia ohjastamassa hurjaa vauhtia juoksevaa eläintä. Lapsia kuoli niin paljon, että nykyään se on lailla kielletty.

Älytön kisa! Oikeastaan siis robottien ja maastureiden kisa.


Iso joukko koolla
Mihin sitä kaulansa laittaisi

Sivuroolissa ovat kamelien varsinaiset kasvattajat ja hoitajat, jotka huoltavat, vahtivat ja asettelevat kamelit ojennukseen, järjestävät riviin lähtöviivalle verkon taakse ja juoksevat sitten henkensä kaupalla karkuun pois alta lähtömerkin tultua. Kamelien kaulassa roikkuva naru voi sotkeutua lähtöverkkoon, käsiin tai kamelin jalkoihin ja peli voi olla sillä selvä. Hullun näköistä touhua, mutta sen verran äveriään näköisiä ravikamelien omistajia istui maastureiden ratissa, että helposti voi uskoa näissä raveissa liikkuvan uskomattomia summia laitonta vedonlyöntirahaa.

Kokemus olikin sen verran rankka, ettei siitä selvinnyt ilman Danatin (entisen Intercontinental -hotellin) huikeaa buffet-aamiaista. Brunchimme kesti kolmisen tuntia ja huippuna oli vastapaistetut Eggs Benedicte sekä American pancakes vaahterasiirapin kera.

Sitten auton nokka kohti juuri avattua Traditional Villagea. Paikka on vielä keskeneräinen, mutta tarkoituksena on esitellä ulkoilmamuseon tapaan entisajan elämää. Mukavalta näytti. Tällä alueella on mahdollista harrastaa myös carting-ajoa, lentämistä, laskuvarjohyppyjä, ratsastusta jne. Pitää ottaa oikein aikaa ja kokeilla kaikkea.


Maistuisko kahvi?

Tänne pitää ehkä tulla uudestaan


Parin tunnin lepäilyn jälkeen jaksoimme raahautua hotellille uudestaan uimaan ja vesijuoksemaan sekä nauttimaan myöhaistä lounasta: Jormalle jättikatkarapuja ja Tuulalle Salad Nicoise. (Olen siis luvannut tytöille, että kuvaan kaikki syömäni ihanat ateriat, päivitys on vähän jäljessä...)


Valtavia!


Nam!











Juuri sopivasti ennätimme vielä Al Ain Zoo -alueelle seuraamaan maankuulua lintunäytöstä. Haukat ovat alueella tyypillinen lintulaji ja niitä on kesytetty ammoisista ajoista lähtien. Paikalla oli ihmisiä satamäärin ja eläintarhan kokeneet lintujen ja erityisesti haukkojen kasvattajat saivat linnut näyttämään erikoisia lento-, hyppely-, saalistus- ja seuraamistemppuja. Näytöksessä oli haukkojen lisäksi mukana pöllöjä, kotkia ja muita petolintuja-





Illan tähti

Kouluttaja ja koulutettava