Hiihtolomakylään tulivat sitten rakas kollega Satu Jarinsa kanssa. Jari hyppäsi lentokoneeseen vain päivän varoitusajalla Anne-raukan sijaan. Anne sairastui keuhkoputketulehdukseen juuri ennen lomaa, harmi.
Nuoren parin loma sujui hienosti. Jorman kiidätti heitä paikasta toiseen jo tottuneena paikallisoppaana. Liekö sitten myötätunnosta Annea kohtaan, mutta itsekin sairastuin juuri samaan aikaan pahaan flunssaan ja yskään. Asiantunteva lääkäri määräsi viisi päivää lepoa, mutta vain yhden päivän sairaslomaa sillä seurauksella, että työpäivän jälkeen en jaksanut juuri muuta kuin nukkua. Onneksi vieraat olivat omatoimisia ja kaikki meni hyvin. Jari taisi tiskata useimmin. Altaalla viihtyy aina ja vuorelta on hulppeat näkymät. Satukin halusi käydä koulussa ihmettelemässä ja laspet olivat innoissaan.
 |
| Pitäähän ne kamelit syöttää päivittäin |
 |
| Ja täytyyhän ihmisenkin välillä vähän syödä |
 |
| Takana Jabel Hafeetin korkein huippu noin 1350 m |
 |
| Lomatunnelmissa |
 |
| Opettaja opettaa |
 |
Änä, änä! (Minä. minä!) huutoja
|
Aavikkosafari oli jälleen kerran mahtava kokemus. Samalla lennolla oli tullut muitakin suomalaisia vieraita, joten heistä koottiin hyvä seurue samaan jeeppiin. Satu ja Jari molemmat halusivat myös ratsastaa kamelilla ja kokeilla paikallisia asuja. Jari uskaltautui jopa paikalliseen parturiin, missä hänet ajeltiin arabialaisen miehen malliin.
 |
| Hiekka pöllyää! |
 |
| Mistä tämä lähtee käyntiin? |
 |
| Ammattilainen asialla |
 |
| Lähtöpäivänä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti